"Sukupolvien ketjut - Tiedon visualisointi geenitutkimuksessa" -näyttely esittelee Aalto-yliopiston kehittämiä tiedon visualisoinnin työkaluja, jotka on luotu yhteistyössä FinnGen-tutkimushankkeen kanssa. Tämä on aivan uusi tapa kuvata genetiikkaa ja se on häkellyttävän kaunis. Tervetuloa tutustumaan!

Tervetuloa Oodi-kirjaston Maijansaliin 9.10.2024 kuulemaan Helsingin yliopiston geenitutkijoiden tietoiskuja siitä, mitä geenimme kertovat lähihistoriasta ja terveydestä!

Suomalaistutkimus selvitti skitsofrenialääkkeen haittavaikutuksia ja osoitti keuhkokuumeen ja vakavien suolisto-ongelmien olevan oletettua yleisempiä lääkkeen käyttäjillä. Molemmat sivuvaikutukset lisäävät kuolleisuutta ja vaativat parempaa seurantaa. Tulokset puoltavat riskipotilaiden tunnistamista geenitestein.

Itä-Suomen yliopiston ja yhteistyökumppanien tutkimuksessa tunnistettiin uusia normaalipaineiseen hydrokefaliaan (NPH) liittyviä geenimuutoksia. Kyseessä oli ensimmäinen laajamittainen koko genomin kattava tutkimus NPH-taudista maailmassa. Tulokset antavat uutta tietoa NPH:n geneettisestä taustasta ja voivat auttaa selvittämään taudin tarkempia syntymekanismeja.

Valkosormisuuden eli Raynaud’n taudin taustalta löydettiin kahdeksan immuniteettiin ja verenkiertoon vaikuttavaa geeniä. Tarkemmat solukokeet osoittivat etenkin adrenergisen signaalijärjestelmän vaikuttavan Raynaud’n taudin kehittymiseen, varsinkin kylmissä olosuhteissa.

Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisessä tiedekunnassa toteutettu tutkimus osoitti, että parempaa lihasvoimaa tukeva geeniperimä ennustaa pienempää riskiä sairastua tyypillisimpiin kansansairauksiin ja pidempää elinikää. Kyseessä on kansainvälisesti tähän mennessä laajin perinnöllisen lihasvoiman ja sen yhteyttä sairastavuuteen käsittelevä tutkimus. Tutkimusaineistona oli yli 340 000 suomalaisen genomi- ja terveystiedot.

Helsingin yliopiston vuoden 2024 dosentiksi on valittu tutkimusjohtaja, solubiologian dosentti, lääketieteen ja kirurgian tohtori Aarno Palotie. Vuoden dosentin valitsee Helsingin yliopiston dosenttiyhdistys.

Suomalaisilta löydettiin uusi perinnöllinen sairaus, joka ilmenee rajuna mononukleoosina. Geenivirhe voi johdattaa monien eri sairauksien hoitoihin.

Helsingin yliopiston johtamassa tutkimuksessa havaittiin yhteys yleisen geenimuodon ja borrelioosin eli Lymen taudin välillä. Iholle erittyvät proteiinit vaikuttavat borrelioosin riskiin ja antavat viitteitä mahdollisesta uudesta puolustusmekanismista.

Helsingin yliopiston tutkijoiden tuoreet tulokset osoittavat, että geneettisen riskitiedon hyödyntäminen auttaisi räätälöimään ja kohdentamaan rintasyöpäseulontoja niille naisille, jotka siitä eniten hyötyisivät.